Miten viha vaikuttaa elämäämme ja miksi sitä kannattaa oppia käsittelemään?

Viha, raivo tai aggressiivisuus. Me tunnemme ne kaikki. Emme voi sille mitään, koska ne ovat osa luontoamme ja normaalia psykologista kehitystämme. Vielä paradoksaalisempaa on, että nyky-yhteiskunta ei tunnista niitä. Tuomitsemisen pelko voi saada meidät tukahduttamaan ne, mikä on vain askel kohti sairautta tai raivokohtauksia. Mutta miten voidaan kesyttää viha ja kanavoida se oikein?

Mitä on viha?

Viha ja raivo ovat tunteita, jotka eroavat toisistaan sen mukaan, kuinka voimakkaina niitä koemme. Aggressiota voidaankin kuvailla tarkemmin vaistona, sisäisenä energiana, joka on synnynnäistä ja jonka ilmenemiseen vaikuttaa voimakkaasti ympäristö, johon synnymme.

 

Miten voimme hallita vihaa?

Jotta voisimme oppia hallitsemaan vihaa, meidän on ensin selvitettävä, mistä se johtuu. Opettele kysymään itseltäsi. Jos sisäinen äänesi vastustaa etkä halua vastata, hae apua ammattilaiselta, valmentajalta, tai psykoterapeutilta. Yksinkertaiset mutta voimakkaat kysymykset pelottavat sisäisen äänen varmasti pois. Vihan syiden selvittäminen auttaa sinua lopulta kanavoimaan sitä.

Miten voit purkaa vihaa?

Jos jo tiedät mistä viha johtuu ja minkä sen sinussa laukaisee, olet ehkä jo vähentänyt vihaan liittyvää sisäistä jännitystä. Mutta miten ilmaiset sen pullottamatta sitä itseesi ja satuttamatta itseäsi tai muita? Viha, kuten kaikki muutkin tunteet, on ohimenevää. Siksi voi auttaa tietää, että se ei kestä ikuisesti ja katoaa pian taas.

viha

Mitä välttää, kun tuntee vihaa tulevan?

Jos tukahdutat vihasi, vaarana on, että se ennemmin tai myöhemmin karkaa käsistä ja purkautuu. Ja jos onnistut pitämään vihasi pullossa tarpeeksi kauan, se todennäköisesti vahingoittaa myös terveyttäsi. On suositeltavaa antaa vihan ilmetä, mutta sellaisessa muodossa, joka tuo helpotusta eikä vahingoita ketään muuta, ei myöskään itseäsi. Tunnevalmentajat tai psykoterapeutit voivat auttaa sinua luomaan omia rituaaleja vihasi rajoittamiseksi ja hallitsemiseksi.

 

Mikä on raivokohtausten taustalla? Mitä tehdä lasten suuttumukselle?

Raivokohtaukset ovat todennäköisesti seurausta patoutuneesta turhautumisesta tai stressistä. Taipumus raivokohtauksiin voi olla geneettinen sekä seurausta ympäristöstä, jossa elämme tai jossa asuimme lapsena. Jos olet jo hallitsemattoman vihan noidankehässä, hidasta vauhtia ja palaa menneisyyteen, jossa olet alkanut menettää voimasi. Keskustele jonkun kanssa, joka voi auttaa sinua löytämään suuntasi, kuten läheisen tai nettiterapeutin kanssa. 

Lasten vihatasoon vaikuttavat sekä perimä että ympäristö (perhe). Jos kiukuttelu on yleistä, suositellaan yleensä perheterapiaa, joka toimii kokonaisvaltaisesti, mieluiten kaikkien perheenjäsenten kanssa.

 

Miten terapia voi auttaa minua hallitsemaan aggressiota?

Jos sinusta tuntuu, että aggressiivisuutesi aiheuttaa sinulle ongelmia ja että olet liian usein vihan ja raivon vallassa, psykoterapia on yksi mahdollisuus muutokseen. Se auttaa sinua ensin selvittämään, mihin vihasi perustuu ja mikä rooli sillä on elämässäsi (koulutus). Se auttaa sinua selvittämään syyt, miksi tämä käyttäytymistyyli on yleisempi kuin muut (ymmärtäminen). Ja se auttaa sinua löytämään muita tapoja selviytyä stressaavista tilanteista. Tähän voi kuulua itsetuntemuksen, viestintätaitojen tai itseluottamuksen vahvistaminen.

Asiakkaan tarina ja miten terapia auttoi häntä:

”Milloin tajusin ensimmäisen kerran, että minun oli alettava tehdä jotain vihalleni? Sinä iltana, kun tyttöystäväni pakkasi matkalaukkunsa ja lähti. Rehellisesti sanottuna en syytä häntä. Viime aikoina en tarvinnut fiksua tekosyytä suuttua hänelle. Terapeutti oli täydellinen vastakohta minulle, ystävällinen ja ymmärtäväinen. Hänen ansiostaan pystyin näkemään vihani todelliset syyt. Ongelmani on se, että kun suutun jostain asiasta tai olen vain liian vihainen, puran sen läheisiini. En tee sitä tahallani, se vain on niin. Mutta asiat ovat nyt muuttumassa. Haluaisin siis rohkaista muita, jotka käyvät läpi jotain vastaavaa – on vain opittava käsittelemään vihaa oikein. Jos minä pystyn siihen, sinäkin pystyt .” 

Asiakkaan tarina