Oletko koskaan tuntenut olosi epämukavaksi juhlissa, ihmisten ympäröimänä? Oliko sinun vaikea hengittää ja etsitkö tekosyytä päästä lähtemään mahdollisimman pian? Oletko koskaan lähtenyt tapaamiseen useita tunteja etuajassa, koska pelkäät, että matkan aikana voisi tapahtua jotain, etkä ehtisi ajoissa perille? Oletko koskaan murehtinut niin paljon tulevaisuutta, että unohdit elää nykyhetkessä? Tällaiselta ahdistus voi näyttää.
Ahdistuksen ilmenemismuodot eivät ole ihmiselle tunnetasolla miellyttäviä – kuka nauttisi siitä, että tuntee pelkoa ja murehtii, mitä tulee tapahtumaan tai mitä voisi tapahtua? Silti ahdistus on yleisin mielenterveyshäiriö ja juuri sen kanssa monet ihmiset kamppailevat päivittäin. Hyvä uutinen on, että terapialla voidaan lievittää ahdistuneisuutta hyvin nopeasti.
Ahdistus ilmenee epämiellyttävänä pelonsekaisena tai huolestuneisuuden tunteena, jonka voimakkuus vaihtelee lievästä levottomuudesta paniikkikohtaukseen. Ahdistunut tunne voi muistuttaa pelkoa tai stressiä, mutta niissä on eroja.
Pelko/stressi | Ahdistus |
---|---|
Lyhytaikainen reaktio vaaraan | Pitkäaikainen pelko |
Reaktio tiettyyn asiaan | Pelko jostakin epämääräisestä asiasta |
Pelko/stressi laantuu lopulta tilanteen mentyä ohi | Ahdistus voi jatkua muutamasta sekunnista useisiin kuukausiin |
Se on elimistön luonnollinen puolustusmekanismi, joka voi auttaa meitä vaaratilanteissa | Se ei ole puolustusmekanismi, vaan siitä voi kehittyä mielisairaus |
Ahdistusoireet alkavat ilmaantua, kun olemme stressaavassa ja epämiellyttävässä tilanteessa, mutta niitä voi esiintyä myös ilman näkyvää syytä.
Oireita voivat olla
Nämä oireet voivat olla niin epämiellyttäviä, että saatamme yrittää paeta niitä.
Siksi alamme ajan mittaan välttää tilanteita, jotka saattavat laukaista ahdistusta.
Voimme välttää:
Fyysisesti
Emotionaalisesti
Ajoittainen ahdistuneisuus on ihan normaalia, se on luonnollinen reaktio elämäntapahtumiin, kuten tärkeään kokeeseen, yleisön edessä pidettävään puheeseen tai työhaastatteluun. Jos kuitenkin koemme sitä toistuvasti ja se alkaa vaikuttaa elämäämme kielteisesti, on hyvä tehdä yhteistyötä ammattilaisen kanssa, jotta voidaan selvittää, kehittyykö siitä mielisairaus.
Henkilöön liittyy jatkuva tunne siitä, että jokin ei ole oikein ja että jokin asia ei mene niin kuin hän odottaa. Sen voivat laukaista muun muassa pitkäaikainen stressi tai vaikeat elämäntapahtumat (työpaikan jättäminen, ero, onnettomuus ja siihen liittyvät rajoitukset).
Erityisen hankalaa se on siinä mielessä, että se tulee hiipien ja purkaa vähitellen pelkojen, huolien ja ahdistusten noidankehän, johon kriittinenkin järki myöhemmin alistuu. Kriittisellä hetkellä henkilö, jolla on tämä häiriö, ei pysty arvioimaan, että todennäköisyys sille, että pahin kuviteltavissa oleva skenaario toteutuu, on vähäinen. Sen sijaan hän kiinnittää huomionsa stressitekijöihin ja miettii kysymystä ”Entä jos?”.
Siinä missä GAD:ssa on enemmänkin kyse ajatuksista, kuten ”Pelkään, koska olen varma, että tämä päättyy huonosti”, ahdistuneisuus-masennushäiriö kuulostaa siltä, että ”Ei ole mitään järkeä, olen varma, etten selviä siitä enää kuitenkaan”. Oletat oikein, että huoli siirtyy hitaasti surullisen mielialan tasolle, mikä johtaa henkilön yleiseen rappioon.
Koska tämä häiriö on ahdistuksen ja masennuksen yhdistelmä, henkilöllä on tässä tapauksessa tekemistä surullisuuden, motivaation puutteen, toivottomuuden ja mielialan vaihtelun kanssa. Syyllisyyden tunteet, jatkuva itsensä syyttäminen, kritiikin huono käsittely ja heikko itsetunto ovat yleisiä.
Lievässä ahdistuneisuudessa kehon keskeiset lähestymistavat voivat auttaa. Niihin kuuluvat erilaiset rentoutumistekniikat, jotka saavat kehon palautumaan rauhalliseen tilaan ja siten rentouttavat stressaantunutta mieltä ja tunteita.
Seuraava taso on jakaa pelkomme jonkun toisen kanssa. Ihannetapauksessa tämä olisi ammattilainen, terapeutti, joka voi auttaa meitä ymmärtämään ahdistuksen dynamiikkaa ja tarjota tukea. Voit ottaa yhteyttä juuri sinun huoliisi erikoistuneeseen ammattilaiseen verkossa omasta kodistasi käsin.
Ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan useimmiten psykoterapialla, jota voidaan tukea lääkityksellä (yleensä masennuslääkkeillä) häiriön vakavuudesta riippuen. Säännöllinen liikunta stressin lievittämiseksi, riittävä uni, ja terveellinen ruokavalio tukevat myös hoitoa.
On myös suositeltavaa ensin sulkea pois somaattiset sairaudet, joilla voi olla samanlaisia oireita kuin ahdistuneisuushäiriöillä.
Jos sinulla on oireita, keskustele lääkärisi kanssa tai ota yhteyttä terapeuttiin.
”Unelmani oli opiskella lääketiedettä. Kun pääsin vihdoin muutaman vuoden jälkeen tapaamaan ensimmäistä potilastani itsenäisesti, olin hermostunut ja tein täysin vähäpätöisen virheen. Kuuntelin tietysti ohjaavan lääkärin kommenttia ja vielä naapurissa asuvan kollegan kommenttia. Toki olisin voinut jatkaa eteenpäin ja oppia virheistäni, en satuttanut ketään, lisäksi opiskelin vielä tuolloin, mutta en pystynyt siihen. Alistuin tunteeseen, että tällaiset virheet varmasti toistuisivat ja päätyisin vaarantamaan jonkun hengen. Pelkojani lisäsi rintakehässäni oleva kiristävä tunne, ja vähitellen en pystynyt edes suorittamaan pakollisia harjoituksia. Tämä toi minut psykoterapiaan. Tiedän nyt, että loputon itseni rankaiseminen virheistä, joita ihminen luonnostaan tekee, ei ole asia, jota haluan jatkaa. Opettelen olemaan ystävällinen itselleni. Ja joskus vain nauran kaikelle tälle.”
Ahdistus ilmenee epämiellyttävänä pelonsekaisena tai huolestuneena tunteena, jonka voimakkuus vaihtelee lievästä levottomuudesta paniikkikohtaukseen. Ahdistunut tunne voi muistuttaa pelkoa tai stressiä, mutta niissä on eroja.