Miten ymmärtää stressin ja päästää siitä eroon terapian avulla?

Stressi on aina ollut ja tulee aina olemaan osa elämäämme. Vaikka yleensä suhtaudumme stressiin kielteisesti, sen päätarkoitus on suojella meitä. Mutta entä jos se muuttuu läpitunkevaksi ja aiheuttaa terveydellemme enemmän haittaa kuin hyötyä?

Stressin huomiotta jättäminen ei kannata, ja sen välttäminen tuo vain lyhytaikaista helpotusta. On viisasta kuunnella sitä ja ymmärtää sen syyt. Tämä auttaa meitä paitsi lieventämään sen vaikutuksia terveyteemme myös usein muuttamaan suhdettamme itseemme.

Mitä stressi on?

Stressi on ihmisen luonnollinen reaktio uhkatilanteessa. Tällainen reaktio tapahtuu sekä henkisellä tasolla (kiihtymyksen tunne) että fyysisellä tasolla (hengityksen ja sydämen sykkeen kiihtyminen, verenkierto lihaksissa), ja se voi pelastaa meidät todellisessa vaarassa.

Tilanteita, joissa olemme hengenvaarassa, on nykyään vähän, mutta jokapäiväisessä elämässä kohtaamme monia vaatimuksia ja joudumme paineen alle. Tämänkin kehomme voi kokea uhkana. 

Liian pitkään kestävä tai usein toistuva stressitilanne muuttuu ongelmalliseksi. Se uuvuttaa kehoa. Tässä yhteydessä puhutaan pitkäaikaisesta tai kroonisesta stressistä.

Distressi – negatiivinen stressi, uuvuttava stressi, uhkaava

Ei-toivottu matalan intensiteetin stressi, distressi, voi aiheuttaa huomattavia ongelmia keholle. Ajan myötä se kerääntyy ja voi kehittyä krooniseksi stressiksi, joka aiheuttaa epämiellyttäviä psyykkisiä ja/tai fyysisiä oireita. Sitä voivat aiheuttaa yhteiskunnalliset paineet yksilön suorituskyvystä, koulu- tai työstressi, asioiden tekeminen viime hetkellä, epävarmuus ihmissuhteissa tai pelko läheisten puolesta.

 

Eustress – positiivinen stressi, innostava tai motivoiva

Auttavaa stressiä kutsutaan eustressiksi. Eustressistä ei ole haittaa, päinvastoin – optimaalinen stressitaso toimii luovana ja motivoivana voimana. Kun stressitekijät nähdään mahdollisuutena tai haasteena, josta voidaan onnistuneesti selvitä, ne herättävät miellyttäviä tunteita. 

Positiivisen ja negatiivisen stressin välisen rajan tunnistaminen voi tuntua vaikealta, mutta tarkkaile kehoasi. Jos huomaat itsessäsi merkkejä stressistä, kuten huonoa unta tai vatsavaivoja, kyseessä voi olla negatiivinen stressi.

 

Krooninen stressi

Normaalin arkisen stressin pitäisi laantua luonnollisesti, kun stressitilanne on ohi. Krooninen stressi on kuitenkin sellaista, joka jatkuu pitkään ja voi aiheuttaa komplikaatioita terveydellesi.

Stressireaktion ymmärtäminen

Stressireaktion ymmärtäminen

Kun kohtaamme uhan, kuten suuren haukkuvan koiran, hypotalamus, pieni mutta tärkeä alue aivoissa, käynnistää kehon hälytysjärjestelmän. Tämä järjestelmä saa lisämunuaisemme vapauttamaan hormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia. 

Adrenaliini nostaa sykettä, verenpainetta ja lisää energiavarastoja. Kortisoli, joka on tärkein stressihormoni, nostaa verensokeritasoa ja varmistaa näin kudoksia korjaavien aineiden vapautumisen. 

 

Kun luonnollinen stressireaktio jatkuu

Kun koettu uhka on ohi, hormonitasot palaavat normaaliksi. Adrenaliini- ja kortisolitasot laskevat, syke ja verenpaine palaavat lepotilaan ja muut järjestelmät palaavat normaaliin toimintaansa.

Jos stressitekijät ovat jatkuvasti läsnä ja tunnet itsesi jatkuvasti uhatuksi, niin sanottu ”taistele tai pakene” – reaktio pysyy päällä. 

Stressivaste järjestelmän pitkäaikainen aktivoituminen ja sitä seuraava liiallinen altistuminen kortisolille ja muille stressihormoneille voi häiritä monia prosesseja kehossamme. Tämä suurentaa terveyskomplikaatioiden riskiä.

Siksi on niin tärkeää oppia terveellisiä tapoja selviytyä elämän stressitekijöistä.

 

Mitkä ovat stressin ilmenemismuodot?

Useimmat ihmiset kokevat stressiä päivittäin, mutta jokainen kokee sen ja reagoi siihen eri tavalla. Tästä syystä stressin vaikutukset terveyteemme ovat myös yksilöllisiä, etenkin jos ne ovat liian pitkiä tai liian voimakkaita. 

 

Stressi ja psykosomatiikka

Psyykkisen ahdistuksen lisäksi stressi ilmenee hyvin usein psykosomaattisesti, eli kehossamme. Yleisimpiä komplikaatioita ovat sydän- ja verenkierto- ja ruoansulatusongelmat. Myös ihosairaudet, seksuaali- ja lisääntymisongelmat, unettomuus ja hiustenlähtö ovat yleisiä.

Stressin mahdolliset fyysiset ilmenemismuodot:

  • Akne, ekseema, ihottumat ja muut iho-ongelmat.
  • ahdistuneisuus, masennus
  • diabetes (suurempi diabetes 2 riski) 
  • sydänsairaudet, sydänkohtaus, korkea verenpaine ja aivohalvaus.
  • kilpirauhasen liikatoiminta
  • ärtyvän suolen oireyhtymä
  • ruoansulatushäiriöt, vatsakipu, stressiripuli.
  • mahahaava
  • painon muutokset
  • stressistä johtuva hiustenlähtö
  • vähentynyt seksuaalinen halu
  • päänsärky
  • lihasjännitys ja kipu
  • unihäiriöt
  • muisti- ja keskittymisvaikeudet

 

Mikä on stressin ja haimatulehduksen välinen yhteys?

Tutkimukset ja kliininen käytäntö vahvistavat tämän yhteyden. Toisin kuin lyhytaikainen stressi, joka yleensä suojaa haimaa tulehdukselta, pitkäaikainen stressi on vaarallista. Haiman läpi kulkee tiheä hermoverkosto, joka on herkkä elimistössä stressin seurauksena syntyville hormoneille. Tämä lisää lopulta tulehdusriskiä. 

 

Miten voit päästä eroon stressistä? Ja miten opit hallitsemaan stressaavia tilanteita?

Jos kärsit stressistä ja etsit keinoja päästä siitä eroon, suosittelemme sekä kehon että mielen hoitamista.

Stressitilanteet ovat osa elämää. Etkä ehkä pysty muuttamaan nykyistä tilannetta. Voit kuitenkin ryhtyä toimiin, joilla voit hallita näiden tapahtumien vaikutusta sinuun.

Jos todella haluat olla johdonmukainen, optimaalinen ratkaisu on ottaa yhteyttä ammattilaiseen, psykoterapeuttiin tai neuvontapalveluun.

Kehokeskeisiin tekniikoihin kuuluu hengitystyöskentely – monet ihmiset huomaavat hengittävänsä liian pinnallisesti tai eivät käytä koko rintakehän ja vatsan tilaa. Voit kokeilla jonkinlaista rentoutumista tai keskittyä liikkumiseen. Mielen kanssa työskentely on yleensä monitahoista, mutta sen voi käynnistää esimerkiksi tunnin päivässä, jonka omistamme itsellemme.

Stressinhallintakeinoihin kuuluvat:

  • Terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja riittävä uni.
  • Säännöllinen liikunta, eli säännöllinen fyysinen aktiivisuus 
  • Päiväkirjan pitäminen, ajatusten tai asioiden ylös kirjoittaminen 
  • Aikaa harrastuksille ja itselle 
  • Terveiden ystävyyssuhteiden kehittäminen ja keskustelut läheisten kanssa
  • Yritä lisätä huumoria, naurua, ja iloa elämääsi 
  • Vapaaehtoistyö 
  • Priorisointi ja tarpeettomien tehtävien poistaminen 
  • Ammattimainen neuvonta, joka auttaa sinua kehittämään stressinhallintakeinoja

 

Vältä epäterveellisiä tapoja selviytyä stressistä, kuten ylensyöntiä, alkoholia, tupakkaa tai muita aineita. Jos olet huolissasi siitä, että saatat olla altis tällaiselle stressitilanteissa, ota yhteyttä lääkäriin. 

Palkkiosi stressinhallinnan oppimisesta on suurempi mielenrauha, paremmat ihmissuhteet, terveys ja yleinen elämänlaatu. 

Stressinhallintakeinoihin

Stressi raskauden aikana

Tutkimusten mukaan korkea stressitaso raskauden aikana voi myös vaikuttaa sikiön kehitykseen ja johtaa ennenaikaiseen synnytykseen. Siksi on erittäin tärkeää, että odottavat äidit osaavat käsitellä stressiä. On suositeltavaa rentoutua riittävästi raskauden aikana ja kääntyä asiantuntijan puoleen, jos ilmenee epämiellyttäviä psyykkisiä tiloja.

 

Miten psykoterapia voi auttaa minua selviytymään stressistä?

Terapia antaa meille mahdollisuuden hidastaa vauhtia ja keskittyä stressin todellisiin syihin, jotka ovat usein piilossa päivittäisten velvollisuuksien pyörteissä. Se auttaa meitä nimeämään ne ja muuttamaan joitakin käyttäytymistapojamme, jotta voimme pysyä rauhallisina.

Nettiterapian etuna on että se on nopeasti saatavilla vaikeissa tilanteissa, joissa terapeutti voi olla tervetullut opas. 

 

Miten stressiä voidaan ehkäistä ja mitkä ovat ennaltaehkäisyvaihtoehdot?

Stressin ehkäisyyn pätevät kaikki tutut vinkit terveellisestä elämästä – tasapainoinen ruokavalio, liikunta ja riittävä uni. Mutta jos haluat tehdä enemmän itsesi hyväksi, hidasta tahtia ja ole tietoinen kaikesta, mitä teet, ajattelet ja koet. Stressi iskee meihin aina, kun menemme liian kauas itsestämme.

Se, että olosuhteet ovat pakottaneet meidät käsittelemään stressiä, voidaan myös nähdä positiivisena haasteena. Voimme nähdä sitä mahdollisuutena oppia jotakin itsestämme ja oppia hidastamaan tahtia, saamaan enemmän aikaa itsellemme ja ottamaan ajasta kaiken irti. 

 

  • Psykoterapia on loistava tapa ehkäistä stressiä, eikä meidän tarvitse turvautua siihen, kun olemme ”stressaantuneita”. 
  • On tärkeää ylläpitää sosiaalisia kontakteja ja läheisiä ihmissuhteita. Ihmissuhteet vaativat jatkuvaa huolenpitoa ja tuovat tyydytystä elämään.
  • Kehitämme terveellisiä tottumuksia, joihin kuuluvat epäilemättä runsas liikunta, laadukas uni ja ravitseva ruokavalio. 
  • Kiitollisuus on toinen tapa välttää stressin kasautumista. Ollaan kiitollisia siitä, mitä meillä on, mutta myös niistä esteistä, jotka meidän on voitettava. 
  • Otetaan joka päivä hetki itsellemme ja huolehditaan tarpeistamme.

 

Asiakkaan tarina ja miten psykoterapia auttoi häntä

”Tein parhaani ja asetin itselleni korkeat vaatimukset. Tämä aiheutti kaaoksen aikatauluihini ja paljon stressiä. Terapiassa tarkastelimme, miksi minulla oli niin suuri tarve olla tehokas, ja miksi en pystynyt rentoutumaan. Terapeutti auttoi minua myös luomaan päivittäisen rutiinin toiminnalleni ja löytämään tilaa rentoutumiselle. Yllättäen olen nyt jopa tuottavampi kuin silloin, kun minulla oli paineita, ja minulla on jopa enemmän aikaa levätä.”

Stressi on ihmisen luonnollinen reaktio uhkatilanteessa. Tilanteet, joissa olemme hengenvaarassa, ovat harvinaisia, mutta jokapäiväisessä elämässä kohtaamme monia vaatimuksia ja joudumme paineen alle. Kehomme voi kokea tämänkin uhkana.