Työuupumus, tai burnout, kuten useimmat sairaudet, ei ilmesty ilman syytä. Se vetää puoleensa ihmisiä, jotka ovat päättäneet käyttää kaiken energiansa muiden hyväksi, idealisteja, joilla on korkeat vaatimukset ja yhtä korkeat odotukset. Jopa niitä, jotka haluavat vain tehdä hyvää työtä mutta eivät ole vielä oppineet pyytämään apua.
Aiemmin burnout-oireyhtymä esiintyi yleensä suuryritysten kypsillä johtajilla. Mutta kun toimintamme vaatimukset kasvavat, se vaikuttaa myös nuorempiin ihmisiin, kuten yliopisto-opiskelijoihin. Kaarlen yliopiston 1. lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian laitoksen tilastojen mukaan noin 20% Tšekin väestöstä kärsii burnout-oireyhtymän voimakkaimmista oireista. Suomessa Terveys 2000-tutkimuksen tulosten mukaan ”työuupumusta oli runsaalla neljänneksellä työikäisistä aikuisista”, Lääkärilehden mukaan.
Burnout on synonyymi tasapainon menettämiselle, joka on karannut elämästämme sen nimissä, että meillä on jotain muuta tekemistä. Jos tämä pätee sinuun, jätä vastuusi hetkeksi syrjään ja aseta itsesi etusijalle.
Burnout, joka tunnetaan myös nimellä burnout-oireyhtymä, on tila, joka ilmenee salakavalasti ja hitaasti, kuten krooninen stressi. Mutta mitkä ovat sen oireet? Yksi oire on epämiellyttävä uupumuksen tunne, joka vähitellen muuttuu fyysiseksi.
Burnout-oireyhtymä ilmenee yleensä useissa vaiheissa. Tunteesta, että meidän on tehtävä kaikkemme saadaksemme työn tehtyä ajallaan ja hyvin, ahdistuneisuuden tiloihin, kun huomaamme, että odotuksemme eivät ole realistisia ja että tekemäämme työtä ei ehkä edes arvioida kunnolla, ärtyneisyyden tiloihin, turhautumisen tunteeseen ja siihen, että työmme ei ole enää mielekästä.
Ensimmäisiä burnout-oireita voivat olla lievä väsymys, ajoittaiset nukahtamisvaikeudet ja ajoittainen toteamus, että et todellakaan halua mennä huomenna töihin. Jos hyväksyt itsesi, saatat olla jo muuttamassa elämääsi, mikä on hienoa. Seuraavaan burnout-vaiheeseen liittyy uupumusta, mielialan vaihtelua, suoritus- ja keskittymiskyvyn heikkenemistä, masennusta ja ahdistusta, ja toiseen vaiheeseen ihmissuhdeongelmia ja itsetunnon heikkenemistä.
Ensimmäiset oireet eivät ehkä ole havaittavissa, mutta ne pahenevat vähitellen. Ne voivat olla sekä henkisiä että fyysisiä.
Uupumuksen psyykkisiä oireita ovat muun muassa:
Burnout-oireyhtymän fyysisiä oireita voivat olla muun muassa:
Burnout koostuu yleensä neljästä vaiheesta:
Ihannetapauksessa burnout-oireyhtymään tulisi puuttua jo ensimmäisessä vaiheessa, jotta voidaan estää ongelman kehittyminen edelleen. Yleisesti ottaen mitä aikaisemmin, sen parempi!
Burnout-oireyhtymä liittyy yleisimmin:
Itse asiassa on käymässä selväksi, että burnout-oireyhtymän vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle.
Työuupumus (burnout) voi helposti iskeä esimerkiksi vanhempainvapaalla oleviin naisiin tai niihin, jotka yksinkertaisesti asettavat itselleen liikaa vaatimuksia. Juuri täyttymättömät odotukset johtavat turhautumiseen, motivaation menetykseen ja pitkällä aikavälillä tämän oireyhtymän kehittymiseen. Pahimmissa tapauksissa voimme joutua täydelliseen fyysiseen ja henkiseen uupumukseen.
Jos olet jo kamppailet burnoutin seurausten kanssa, älä ole yksin. Psykologinen neuvonta ja psykoterapia ovat nyt kaikkien saatavilla. Ne voivat auttaa sinua katkaisemaan itsensä vahingoittamisen ja siitä johtuvan uupumuksen noidankehän.
Burnout-oireyhtymää on parasta hoitaa heti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa. On totta, että aluksi emme ehkä näe niitä suurten ongelmien mahdollisena lähteenä, mutta mitä aikaisemmin sairaus havaitaan, sitä nopeammin voimme päästää siitä eroon. Jos burnout-oireyhtymä saavuttaa vaiheen, jossa se vaikuttaa merkittävästi elämäämme, on suositeltavaa hakea ammattiapua.
Psykoterapia on tila sinulle. Päinvastoin, taipumuksemme antaa tilaa muille edistää usein burnout-oireyhtymää. Siksi myös auttavien ammattien edustajat ovat tässä mielessä niin haavoittuvia. Annat itsesi äärimmilleen ja toivot jonkun arvostavan sitä. Tai antautuminen tunteelle, että vain minä voin tehdä parhaat päätökset, tehdä parhaat asiat, saattaa työn loppuun.
Psykoterapia voi burnoutin hoitomuotona tunnistaa tiedostamattomat ajattelumallimme, jotta voimme sitten itse arvioida, onko tarkoituksenmukaista ylläpitää niitä vai luoda uusia malleja.
Tehokas tapa välttää burnout–oireyhtymää on keskittyä suhteeseesi työhösi tai opiskeluihisi sekä yleisesti elämään ja ihmissuhteisiisi. On hyvä olla tietoinen odotuksistaan ja asettaa realistiset odotukset. Tämä vähentää myös riskiä siitä, että työhön panostetaan liikaa energiaa ja toimitaan yli omien kykyjen. Kannattaa myös keskittyä omiin harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, sekä sosiaaliseen elämään. Tämä tuo elämään toisen ulottuvuuden ja välttää uupumuksen, joka usein syntyy, kun keskitymme pitkään yhteen asiaan.
Jo tässä ennaltaehkäisyn vaiheessa on suositeltavaa konsultoida psykoterapeuttia tai valmentajaa. Tämä ei ole perinteistä terapiaa, vaan niin sanottua itsensä kehittämistä. Konsultoi asiantuntijoita siitä, miten elää täyttä elämää ja välttää burnout-oireyhtymää.
”Olin ärtyisä ja uupunut, en halunnut olla töissä. Perheeni huomasi tämän ja puuttui asiaan. Hain psykoterapeuttista apua yhdessä heidän kanssaan. Tajusin, että kärsin burnout-oireyhtymästä. Terapeutin ansiosta tajusin, mikä nykyisessä työssäni uuvutti minua eniten, ja löysin rohkeutta pyytää esimieheltäni vaihtoa.
Vaihdoin työni akuuttiosastolta sairaalaosastolle, jossa on rauhallisempaa ja tunnen edelleen olevani hyödyllinen. Uupumuksen ja ärtyneisyyden tunteet ovat kadonneet. Minulla on uutta intohimoa työhön ja harrastuksia vapaa-aikana. Jos olisin tiennyt, miten vähän tarvitaan elämän parantamiseen, olisin tehnyt sen jo kauan sitten.”
Burnout-oireyhtymä on seurausta kroonisesta stressistä, joka ilmenee uupumuksen tunteena. Se kärjistyy täydelliseksi fyysiseksi ja henkiseksi uupumukseksi.