Miten terapia voi auttaa minua selviytymään työuupumuksesta?
Työuupumus, tai burnout, kuten useimmat sairaudet, ei ilmesty ilman syytä. Se vetää puoleensa ihmisiä, jotka ovat päättäneet käyttää kaiken energiansa muiden hyväksi, idealisteja, joilla on korkeat vaatimukset ja yhtä korkeat odotukset. Jopa niitä, jotka haluavat vain tehdä hyvää työtä mutta eivät ole vielä oppineet pyytämään apua.
Aiemmin burnout-oireyhtymä esiintyi yleensä suuryritysten kypsillä johtajilla. Mutta kun toimintamme vaatimukset kasvavat, se vaikuttaa myös nuorempiin ihmisiin, kuten yliopisto-opiskelijoihin. Kaarlen yliopiston 1. lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian laitoksen tilastojen mukaan noin 20% Tšekin väestöstä kärsii burnout-oireyhtymän voimakkaimmista oireista. Suomessa Terveys 2000-tutkimuksen tulosten mukaan ”työuupumusta oli runsaalla neljänneksellä työikäisistä aikuisista”, Lääkärilehden mukaan.
Burnout on synonyymi tasapainon menettämiselle, joka on karannut elämästämme sen nimissä, että meillä on jotain muuta tekemistä. Jos tämä pätee sinuun, jätä vastuusi hetkeksi syrjään ja aseta itsesi etusijalle.
Mitä burnout on?
Burnout, joka tunnetaan myös nimellä burnout-oireyhtymä, on tila, joka ilmenee salakavalasti ja hitaasti, kuten krooninen stressi. Mutta mitkä ovat sen oireet? Yksi oire on epämiellyttävä uupumuksen tunne, joka vähitellen muuttuu fyysiseksi.
Burnout-oireyhtymä ilmenee yleensä useissa vaiheissa. Tunteesta, että meidän on tehtävä kaikkemme saadaksemme työn tehtyä ajallaan ja hyvin, ahdistuneisuuden tiloihin, kun huomaamme, että odotuksemme eivät ole realistisia ja että tekemäämme työtä ei ehkä edes arvioida kunnolla, ärtyneisyyden tiloihin, turhautumisen tunteeseen ja siihen, että työmme ei ole enää mielekästä.
Burnout-oireyhtymän oireet
Ensimmäisiä burnout-oireita voivat olla lievä väsymys, ajoittaiset nukahtamisvaikeudet ja ajoittainen toteamus, että et todellakaan halua mennä huomenna töihin. Jos hyväksyt itsesi, saatat olla jo muuttamassa elämääsi, mikä on hienoa. Seuraavaan burnout-vaiheeseen liittyy uupumusta, mielialan vaihtelua, suoritus- ja keskittymiskyvyn heikkenemistä, masennusta ja ahdistusta, ja toiseen vaiheeseen ihmissuhdeongelmia ja itsetunnon heikkenemistä.
Mistä tiedän, onko minulla burnout?
Ensimmäiset oireet eivät ehkä ole havaittavissa, mutta ne pahenevat vähitellen. Ne voivat olla sekä henkisiä että fyysisiä.
Uupumuksen psyykkisiä oireita ovat muun muassa:
- Lievä turhautuminen, kun työssä esiintyy ylirasitusta
- Huono mieliala
- Henkinen uupumus
- Innostuksen katoaminen työssä ja yksityiselämässä.
- Välinpitämättömyys tai kielteinen suhtautuminen työhön.
- Arvostuksen puute
- Masennus
- Ahdistuneisuus
Burnout-oireyhtymän fyysisiä oireita voivat olla muun muassa:
- Unihäiriöt
- Väsymys
- Ruokahaluttomuus
- Ruoansulatusongelmat / vatsavaivat
- Muisti- ja keskittymisvaikeudet
- Alentunut työkyky
Mitkä ovat burnout-oireyhtymän vaiheet?
Burnout koostuu yleensä neljästä vaiheesta:
- Vaihe: Lievä turhautuminen – emme täysin ymmärrä, että jokin on vialla, mutta turhaudumme hieman, kun olemme yliväsyneitä.
- Vaihe: Tiedostamaton ongelman havaitseminen – ajatukset ja tunteet muuttuvat yhä epämiellyttävämmiksi, ja turhautuminen voi ilmetä myös huonon mielialan välittämisenä muille. Alitajuisesti vastustamme oireita.
- Vaihe: Tietoinen vaikeneminen – burnout-oireet, kuten uupumus, stressi ja ahdistus, alkavat ilmetä. Yritämme tietoisesti tukahduttaa nämä epämiellyttävät tilat, mutta tämä ei ratkaise ongelmaa.
- Vaihe: Trauma – burnout-oireyhtymä muuttuu krooniseksi ja voi johtaa paniikkikohtauksiin sekä fyysiseen ja henkiseen uupumukseen.
Ihannetapauksessa burnout-oireyhtymään tulisi puuttua jo ensimmäisessä vaiheessa, jotta voidaan estää ongelman kehittyminen edelleen. Yleisesti ottaen mitä aikaisemmin, sen parempi!
Voinko minäkin saada burnoutin? Kuka on suurimmassa vaarassa kärsiä työuupumuudesta (burnout)?
Burnout-oireyhtymä liittyy yleisimmin:
- auttaviin ammatteihin, kuten lääkäreihin ja terveydenhuollon työntekijöihin,
- ammatteihin, joissa on paljon stressiä ja vastuuta (johtajat),
- myös ihmisten kanssa työskentelevät (esim. opettajat) ovat vaarassa.
Itse asiassa on käymässä selväksi, että burnout-oireyhtymän vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle.
Työuupumus (burnout) voi helposti iskeä esimerkiksi vanhempainvapaalla oleviin naisiin tai niihin, jotka yksinkertaisesti asettavat itselleen liikaa vaatimuksia. Juuri täyttymättömät odotukset johtavat turhautumiseen, motivaation menetykseen ja pitkällä aikavälillä tämän oireyhtymän kehittymiseen. Pahimmissa tapauksissa voimme joutua täydelliseen fyysiseen ja henkiseen uupumukseen.
Mitä minun pitäisi tehdä, jos kamppailen burnout-oireyhtymän kanssa? Miten pääsen pois burnoutista?
Jos olet jo kamppailet burnoutin seurausten kanssa, älä ole yksin. Psykologinen neuvonta ja psykoterapia ovat nyt kaikkien saatavilla. Ne voivat auttaa sinua katkaisemaan itsensä vahingoittamisen ja siitä johtuvan uupumuksen noidankehän.
Burnout-oireyhtymän hoito
Burnout-oireyhtymää on parasta hoitaa heti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa. On totta, että aluksi emme ehkä näe niitä suurten ongelmien mahdollisena lähteenä, mutta mitä aikaisemmin sairaus havaitaan, sitä nopeammin voimme päästää siitä eroon. Jos burnout-oireyhtymä saavuttaa vaiheen, jossa se vaikuttaa merkittävästi elämäämme, on suositeltavaa hakea ammattiapua.
Miten psykoterapia voi auttaa minun burnouttia?
Psykoterapia on tila sinulle. Päinvastoin, taipumuksemme antaa tilaa muille edistää usein burnout-oireyhtymää. Siksi myös auttavien ammattien edustajat ovat tässä mielessä niin haavoittuvia. Annat itsesi äärimmilleen ja toivot jonkun arvostavan sitä. Tai antautuminen tunteelle, että vain minä voin tehdä parhaat päätökset, tehdä parhaat asiat, saattaa työn loppuun.
Psykoterapia voi burnoutin hoitomuotona tunnistaa tiedostamattomat ajattelumallimme, jotta voimme sitten itse arvioida, onko tarkoituksenmukaista ylläpitää niitä vai luoda uusia malleja.
Ennaltaehkäisy – miten välttää burnout-oireyhtymä?
Tehokas tapa välttää burnout–oireyhtymää on keskittyä suhteeseesi työhösi tai opiskeluihisi sekä yleisesti elämään ja ihmissuhteisiisi. On hyvä olla tietoinen odotuksistaan ja asettaa realistiset odotukset. Tämä vähentää myös riskiä siitä, että työhön panostetaan liikaa energiaa ja toimitaan yli omien kykyjen. Kannattaa myös keskittyä omiin harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, sekä sosiaaliseen elämään. Tämä tuo elämään toisen ulottuvuuden ja välttää uupumuksen, joka usein syntyy, kun keskitymme pitkään yhteen asiaan.
Jo tässä ennaltaehkäisyn vaiheessa on suositeltavaa konsultoida psykoterapeuttia tai valmentajaa. Tämä ei ole perinteistä terapiaa, vaan niin sanottua itsensä kehittämistä. Konsultoi asiantuntijoita siitä, miten elää täyttä elämää ja välttää burnout-oireyhtymää.
Asiakkaan tarina ja siitä miten terapia auttoi häntä:
”Olin ärtyisä ja uupunut, en halunnut olla töissä. Perheeni huomasi tämän ja puuttui asiaan. Hain psykoterapeuttista apua yhdessä heidän kanssaan. Tajusin, että kärsin burnout-oireyhtymästä. Terapeutin ansiosta tajusin, mikä nykyisessä työssäni uuvutti minua eniten, ja löysin rohkeutta pyytää esimieheltäni vaihtoa.
Vaihdoin työni akuuttiosastolta sairaalaosastolle, jossa on rauhallisempaa ja tunnen edelleen olevani hyödyllinen. Uupumuksen ja ärtyneisyyden tunteet ovat kadonneet. Minulla on uutta intohimoa työhön ja harrastuksia vapaa-aikana. Jos olisin tiennyt, miten vähän tarvitaan elämän parantamiseen, olisin tehnyt sen jo kauan sitten.”
Suosittelemme huippu terapeutteja ongelmaasi
Harkitsetko psykoterapiaa?
Sitten kannattaa kokeilla
Autamme ihmisiä eri aiheissa ja huolissa
Burnout-oireyhtymä on seurausta kroonisesta stressistä, joka ilmenee uupumuksen tunteena. Se kärjistyy täydelliseksi fyysiseksi ja henkiseksi uupumukseksi.
